YHDYSKUNTASUUNNITELMA

1 Livonsaaren Yhteisökylän periaatteet

2 Livonsaaren yhdyskuntasuunnitelma
 

2.1 Maatila
 

2.2 Maankäyttö
 

2.3 Energiahuolto
 

2.4 Vesi- ja jätehuolto
 

2.5 Rakennukset
 

2.6 Maanviljely
 

2.7 Tulevaisuus


1 Livonsaaren Yhteisökylän periaatteet

Yhteisökylä –hankkeen tavoite on rakentaa ekorakentamisen mukainen harmoninen asuinalue, joka yhdistyy olemassa olevaan kyläyhteisöön ja pyrkii osaltaan voimistamaan sen yhteisöllisiä toimintatapoja.

Ekorakentamisen periaatteiden mukaisesti käytettävät materiaalit ovat luonnonmukaisia tai kierrätettyjä ja rakennusmateriaalit hankitaan mahdollisimman läheltä. Rakentaminen suunnitellaan kokonaisuudessaan siten, että asumisesta syntyy mahdollisimman pieni ympäristökuormitus niin ekosysteemin tasapainon, energiatalouden kuin jätteiden käsittelynkin suhteen.

Yhteisökylän rakentamiselle ja maankäytölle on sovittu seuraavat rajoitukset:
- lämmityksessä ja valaistuksessa käytetään pelkästään uusiutuvaa energiaa
- taloihin rakennetaan kuivakäymälät ja harmaat vedet käsitellään tilalla
- alueelle ei tule vesikäymälöitä
- tilan pellot siirretään luonnonmukaiseen viljelyyn
- nykyisen emakkosikalan toiminta lopetetaan ja tuotantotila otetaan muuhun käyttöön
- ruohonleikkureilla hoidettavia pihanurmia alueelle ei perusteta.

Rakennusprojektista vastaa Alitalon maatilan uusi omistaja, sitä varten perustettava osakeyhtiö. Yhtiön osakkaat muodostuvat kylään muuttavista ihmisistä. Osakeyhtiö tarjoaa osakkaille oikeuden rakentaa alueelle. Lisäksi yhtiö tarjoaa rakennusmateriaaleja uudisasukkaiden rakennushankkeisiin.

Suunnittelun lähtökohtana on paikka, johon luodaan sopivat rakennukset. Talojen paikat valitaan huolella. Joistakin perusnormeista (esim. väritys) päätetään yhteisesti; mutta tilaa jätetään myös kokeiluille. Luodaan variaatioita mahdollistava peruskonsepti. Suunnittelussa huomioidaan se, että alueella säilyy myös rauhallisia alueita. Alueelle rakennetaan yksityisten tilojen lisäksi myös yhteisiä tiloja, kuten sauna ja kokoontumis- ja juhlatila, jossa on suurkeittiötason ruuanlaittomahdollisuudet. Lisäksi kylään rakennetaan rauhalliselle paikalle tila hiljentymiselle ja henkiselle harjoitukselle.
 

<<< palaa sisällysluetteloon
 

2 Livonsaaren yhdyskuntasuunnitelma

2.1 Maatila

Alitalon maatila sijaitsee Länsi-Suomessa, Askaisten kunnassa. Lähin kaupunki on Naantali. Tilan kokonaispinta-ala on vähän alle 60 hehtaaria, josta peltoa on 22,5 hehtaaria, metsää 27 hehtaaria ja kalliota noin 9 hehtaaria. Nykyään tilalla on emakkosikala, jonka toiminta lopetetaan ja tilat otetaan uuteen käyttöön. Tilan lähistöllä on kokouskäytössä oleva kansakoulu, kirjasto sekä kyläkauppa.


2.2 Maankäyttö

Tila on yleiskaavassa merkitty maatalousalueeksi. Ennen yhteisökylän rakentamista alueen kaava muutetaan asemakaavaksi. Alueelle on suunniteltu 24 tonttia, joista kolmeen rakennetaan yhteisiä rakennuksia, kuten monitoimisali, yhteiskeittiö ja sauna. Tontit ovat sijoitettu auringonvalon saannin kannalta mahdollisimman edullisille rakennuspaikoille. Metsien tarjoama tuulensuoja on myös ollut olennainen tekijä suunnittelussa. Asuinrakennustonttien koko on noin 2 000 – 3 000 neliömetriä. Monitoimisalin ja yhteiskeittiön tonttien koko on noin 4 600 neliömetriä ja yhteissaunan tontti on noin 1 000 neliömetriä. Kaikkien tonttien tehokkuusluku on 0,1. Lisäksi alueelle on rakennuslupa yhteen rantahuvilarakennukseen. Tarvittavat tiet ja polut tonteille rakennetaan tarpeen mukaan talonrakennuksen yhteydessä.
 

<<< palaa sisällysluetteloon

2.3 Energiahuolto

Rakennusten valaisuun ja lämmitykseen käytetään pelkästään uusiutuvaa energiaa. Alueelle tulevilla kotitalouksilla on myös mahdollisuus liittyä valtakunnalliseen sähköverkkoon. Yhteisökylän periaatteet kannustavat alueelle muuttavia ihmisiä energian säästeliääseen ja tehokkaaseen käyttöön. Rakennusten lämmitys hoidetaan suurilta osin puunpoltolla. Passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen on mahdollista lähes jokaisella tontilla ja sitä tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon. Aurinkolämmön hyödyntäminen on otettava huomioon rakennuksia suunniteltaessa.


2.4 Vesi- ja jätehuolto

Tilalla on runsasvetinen kaivo, josta on riittänyt vettä tilan tarpeisiin. Kaivosta on suunniteltu vesijohto tonteille.

Alueelle ei tule vesivessoja, joten puhdistettavaksi jää vain harmaat vedet. Rakennuksiin rakennetaan kuivakäymälät, joissa virsta erotellaan kiinteästä jätteestä. Virtsa ja kiinteä jäte käytetään myöhemmin lannoitteena. Harmaat vedet puhdistetaan mahdollisilla biosuodattimilla ja sen jälkeen imeytetään maahan. Mahdollisia juurakkopuhdistamoita on syytä myös harkita. Kotitalousjätteistä pyritään kompostoimaan mahdollisimman suuri osa.
 

<<< palaa sisällysluetteloon

2.5 Rakennukset

Käytettävät rakennusmateriaalit ovat mahdollisimman ekologisia. Rakennuksiin käytetään mahdollisesti luonnonmukaisia tai kierrätettyjä ja paikallisia. Yleisin raaka-aine tulee mahdollisesti olemaan puu. Rakentamisessa noudatetaan vanhoja perinteitä nykyisiin normeihin sovellettuina. Suunnitteilla on myös mahdollista pienimuotoista koerakentamista.

2.6 Maanviljely

Tila siirtyy luonnonmukaiseen viljelyyn kahdessa erässä: puolella peltolohkoista siirretyminen aloitetaan heti ja loppujen siirtäminen aloitetaan kaksi vuotta myöhemmin.
Pelloilla viljellään siirtymäkausien aikana pääosin viljoja, mutta myös jonkinverran proteiini- ja öljykasveja. Puutarha-alueeksi merkityille lohkoille istutetaan mm. hedelmäpuita, marja- ja pähkinäpensaita sekä jalopuita.

Siirtymäkauden jälkeen aloitetaan vihannesten, juuresten ja yrttien viljely. Viljeltävän kasvivalikoiman on tarkoitus olla varsin laaja, tavoitteena on pitkälle viety ruoan omavaraisuus. Myös joitakin erikoiskasveja, kuten valkosipulia, tuotetaan laajoille markkinoille.

Pellot ja maatalousrakennukset vuokrataan pitkillä vuokrasopimuksilla kylän maanviljelijöille. Myös tilan omistavalla osakeyhtiöllä on harkinnan mukaan mahdollisuus omaan maatalouteen urakointipalveluja ostamalla.

<<< palaa sisällysluetteloon

2.7 Tulevaisuus

Tavoitteena on luoda kansalaisomisteinen yhdyskuntamalli, jossa työ pyritään pitämään lähellä asuinpaikkaa siitä huolimatta, että ollaan maaseudulla. Haasteena on luoda paikka, joka tarjoaa mahdollisuuden yksilöllisten ja yhteisöllisten arvojen yhteensovittamiselle. Turun vaikutuspiirissä, Livonsaaren kyläkeskuksen tuntumassa fyysiset puitteet tälle ovat jo olemassa. Tulevaisuus riippuu pitkälti asukkaiden kyvystä luottaa toisiinsa ja suunnitelmiinsa.

<<< palaa sisällysluetteloon