Yleisesti yhteisökylän asukkaita voisi kuvailla monitaitureiksi - ollaan rohkeita tarttumaan uusiin ja isoltakin tuntuviin haasteisiin. Monitaitureiksi siinäkin mielessä, että kirjavassa joukossamme on paljon erilaista osaamista, kädentaitoja ja akateemista. Haluamme pitää tekemisen ja yrittämisen kynnyksen matalalla, ja hyväksyä sen, ettei aina tarvitse saada aikaan täydellistä jälkeä.

Tässä tuore kuva yhteisökylän asukkaista toukokuulta 2010. Kuvassa vasemmalta: Hanna A., Esa, Hanna A-H, Timo, Irja, Veikko, Inkeri, Kuisma (sylissä), Ville, Tiina, Terhi, Anssi, Lauri, Simo, Vilma, Viljo (sylissä), Viktor ja Outi. Keskikokoisemmat lapset olivat kuvaushetkellä toisaalla.

Hanna Aro-Heinilä

Olen kaivosmies-maanviljelijän tytär Pohjois-Pohjanmaalta. Kasvatan ihmistaimia ja ammennan kansanperinteestä elämääni oppia ja osviittaa. Koitan olla nöyrä oppilas elämänkoulussani ja haalia arvokkaita oppitunteja. Opettajina ovat yhteisökyläläiset, vanhemman polven kansanparantajat, kädentyöntaitajat, puoliso ja lapset. Ja satunnaiset ohikulkijat, muurahaispesät sekä puut. Rakennamme kotia hartaasti ja harkiten. Elämme vaatimattomasti, mutta niin yltäkylläisyydessä. Jaamme mielellämme mehtämökkimme tunnelmaa vieraiden kanssa. Tervetuloa kylään!

Timo Aro-Heinilä

Olen vahvasti maaseutuelämään viehättynyt kolmekymppinen monitoimihenkilö. Hyötyliikunta, eli fyysinen työ on mielestäni paljon järkevämpi tapa pitää itsensä kunnossa kuin punttisalilla fyysiseen ihannevartaloon pyrkiminen. Koulutukseltani olen sosiaalipsykologi, mutta leipätyönäni teen rakennushommia. Rakennuspuolella minulla on eniten kokemusta hirsirakentamisesta. Parhaillaan rakennan omaa taloani. Puun kanssa työskentely on mielestäni erittäin antoisaa ja toivon pääseväni rakentamaan myös muita yhteisökylään nousevia taloja. Muutin talon pihapiiriin rakentamaani saunamökkiini kesällä 2007. Minulle kuuluu kaikenkaikkiaan erittäin hyvää. Minulla on kaksi pientä poikaa. Keskustelen mielelläni Livonsaareen rakenteilla olevasta projektista joko sähköpostilla tai puhelimitse 050 5700 491.

Terhi Aro-Heinilä

Hei, olen Terhi. Tepoksikin monet kutsuvat. Olen ammatiltani tutkija. Erityisesti mieltäni viihdyttävät ilmastopolitiikka ja päästökauppaan liittyvät salamyhkäiset kiemurat. Tällä hetkellä olen kuitenkin tutkijan töistäni hoitovapaalla. Asun Livonsaaressa yhdessä Esan, Ukon, Ellin ja Hukan kanssa. Tie tänne on käynyt Iitin sekä Joensuun ja Helsingin kautta. Elämä maalla maistuu hyvältä lähes kymmenen vuoden kaupunkilaiselämän jälkeen. Tervetuloa.

Esa Aro-Heinilä

Wannabe muusikko, mutta lahjaton. Siksi harjoitan muita toimia elämässä. Olen agronomi, aluetaloustutkija, luomuviljelijä, kansalaistoimija ja isä. Lapsia on kolme, Ukko, Elli ja Hukka. Kolmas on koira. Tulevat elämäni kesät haluan elää puussa. Viljelen vihanneksia ja hoidan mehiläisiä, rakentelen poikani kanssa ja tanssin Terhin kanssa. Talvella kaivaudemme maan alle turvekammiin. Siellä on lämmin. Tutkin taas jotain ja hitsailen rosterista häkäpönttöjä. p. 040 7237002

Ville Korpelainen

Salaperäinen henkilö

Irja Aro-Heinilä

Olen ikuinen maallemuuttaja ja yhteisössä asuja. Teen mitä vain, mutta mieluiten ruokaa. Olen luokanopettaja, pappi, hieroja ja teologian tohtori. Teen työtä Suomen Lähetysseurassa Helsingissä Kasvatus- ja koulutusyksikön päällikkönä. Lapsia on kolme, lastenlapsia kuusi. Elämä on pyörinyt lounaisen Suomen ja Itäisen Afrikan rannoilla. Unelmoin pitkästä vanhasta hirsitalosta Livonsaaren kalliolla, jossa voisin asua vanhuuteni yhdessä Veikon kanssa. Hän puolestaan haaveilee savitalosta.

Veikko Aro-Heinilä

Parsin, paikkaan ja ompelen. Kuljen juhlasta juhlaan, ilosta suruun. Olen pappi, kirkkoherra Lemu-Askaisissa. Asun yhteisökylässä pölkkysavitalossa. Erikoisalani on monipuolisuus. p. 040 509 4498, sähköposti etunimi.sukunimi@evl.fi.

Janne Päivikkö

Nimeni on Janne Päivikkö. Olen 28-vuotias ihmistieteilijä ja osteopatian opiskelija. Keskittymiseni kohde tällä hetkellä on buddhalainen henkinen harjoitus. Asustelen Helsingissä opintojen johdosta ja kunhan ne loppuvat, suuntaan varmaankin Aasiaan päin meditaatioreissulle. Livonsaareen muuttaminen on omalta osaltani pitkän ajan päässä ja missä muodossa on sekin vielä auki.

Inkeri Aula

Olen kotoisin Joensuusta, ja muuttanut Livohkaan keväällä 2008. Asustelen Villen, tyttäremme Annin sekä Taika-koiran kanssa jurtassa, talveksi pakenemme Alitalon vaaleanpunaiseen huoneeseen tai omaan auvoisuuden temppeliin kunhan se tekeytyy muuttovalmiiksi. Perheelliseksi maalaiseläjäksi äitymisen myötä maailmanmatkailu on siirtynyt kirjalliselle tasolle, tällä haavaa (yhteisökylässä vallitsevan käytännöllisen värkkäämisen vastapainoksi) tutkin afro-brasilialaista kulttuuria elantoni edestä. Yritän elää vapaasti ja uskoa, että toisten kunnioitukseen perustuva elämä, talous ja yhteiskunnalliset suhteet voivat lähteä pienistä yhteisöistä, jotka syrjäyttävät luonnon ja köyhien ihmisten hyväksikäyttöön perustuvan hullunmyllyn: tehkäämme tänään jokapäiväinen vallankumouksemme.

Lauri Bang

Asustelen tällä hetkellä Kouvolassa hankkien elantoni kirjastonhoitajana. Hissukseen aloittelen vaimoni kanssa saunamökin rakentamista yhteisökylään. Hamassa tulevaisuudessa toivon eläväni yksinkertaista ja mukavaa elämää hirsitalossa. Kirjastoelämän ohella haaveilen pienpanimon perustamisesta.

Simo Annala

Muutama vuosi Livonsaaressa vierähtänyt, ja kehitysyhteisömme työt eivät vain ota vähentyäkseen. Tällä hetkellä leipomo minut työllistää, ja tänä kesänä lisäksi olkipaali-talonrakennusprojekti.

Hanna Arima

Olen varsin hyväntahtoinen eläjä. Kaupunkilaisjuuristani huolimatta olen elänyt puolen ikaani maalla ja viihdyn saappaat tukevasti savivellissä. Mieluusti silittelen kaviollisten kavereitteni turpakarvoja tai kiipeän ratsaille. Tykkään myös töristellä torvellani ja muutenkin musisoida. Käsityöläisyys on elämäntapa ja ammattikin, olen oppinut verhoilijaksi ja satulaseppänä puuhailen Livonsaaressa. Jatkuvasti uutta oppimalla säilyy elämässä seikkailun maku!

Outi Tuomela

Minä olen vaeltaja ja idealisti, akateemisesti humanisti, duunarina maalari ja projektikoordinaattori. Aion rakentaa ekologisen mummonmökkini lähivuosien aikana Livonsaareen. Annoin jo tulevalle asuinpaikalleni nimen, Olomaa, jossa toivon leppoisaa ja kiireetöntä elämää etenkin itselleni. Tällä hetkellä puuhaan LUMOa eli luonnonmateriaalikeskusta Turun Koroisiin. Luen runoja, joskus jopa kirjoitan niitä ja jotain muutakin.

Markus Lahti

Nimeni on Markus Lahti. Olen syntynyt pyhäinmiestenpäivänaattona Kaarlelan pitäjässä Pohjanmaalla. Samana vuonna, jolloin Volgan varrella syntyi miljoonas Lada ja samana vuonna, jolloin maailma heräsi öljykriisiin.

Syntymäni jälkeen olen tykännyt lähinnä luontohommeleista, kalastushommeleista, ihmisten välisistä tasa-arvohommeleista ja jonkin verran nykyään myös veneilyhommeleista.